Pirteä poni

Whee, Kultsi oli tänään kovin mussukka! En ollut tosiaan eilen ollenkaan tallilla kun Kultsilla oli se vapaapäivä ja aloitin itse autokoulun (jännää!). Tänään kuitenkin menin tallille ja pidin siinä pari tuntia ennen kuin pääsin ajelemaan Kultsilla. Opetin siinä kaveriani vähän valjastamaan, tai  siis lähinnä hän kertasi miten sen homma sujuikaan. Poni oli ihan okei, kiimassa se aina on vähän hölmö eikä tahtoisi yhtään seisoa paikoillaan.

Vähän väsähtänyt poni lenkin jälkeen!

 Lähdettiin sitten ajelemaan ja käytiin 1.5 kilometriä aluksi metsässä. Ehhä puolet tuosta matkasta käveltiin ja muuten ihan hölkkää. Sen jälkeen suunnattiinkin sitten radalle. Siellä Kultsi sai mennä ensiksi kierroksen ulkorataa, meni paljon paremmin kuin edellisillä kerroilla. Enää se valkoinen aita ei ollut niin jännä, ainoastaan muutamat korokkeet oli. Toisella kierroksella sitten alkoi poni jo vähän väsyä, vaikka se sai välissä kävellä hetkisen. Väsyn yllättäessä alkoi se valkoinen aitakin taas muuttumaan sapelihammastiikeriksi ja Kultsi juoksi ihan päin peetä. Mutkitteli ja kaarteli (naurettiin kaverin kanssa että onko se muka juonu jotain vettä väkevämpää ;o). Otettiin sitten kokeilun vuoksi siinä yksi voltti ja katsottiin miten poni lähti, hyvin se siitä kiihdytteli ja puoli kierrosta se sai pinkoa vielä, sitten takaisin ulkoradalle hölkälle. Hetki hengityksen tasaamista ja sitten maastoihin kävelemään.

Tallissa sitten reippaasti pois valjaista, pesulle ja melassivettä. Yleensä Kultsi ei ole välittänyt melassivedestä, hörppää pari kertaa ja siinä se. Tänään tuo kuitenkin lenkin jälkeen veti kaksi ämpäriä (?!?!) sitä ja oli tyytyväinen, tosin vain jos minä juotin. Kaveri yritti tarjota samaa ämpäriä niin ei kelvannut, hassu :)

Väsynyt poni ja tupla-ämpärit!

 Kaikin puolin tänään oli kärryjen edessä tosi hyvä poni, mutta silmälaput tuolle varmaan pitäisi hommata... Varsinkin näin kiimassa tuo vain katselee mihin sattuu, eikä tunnu olevan yhtään näissä maailmoissa. Hyvin se sieltä kuitenkin sitten heräilee, ajomukavuutta se vaan ei lisää. Kaviot me teipataan edelleen, yksi tuttu kävi mallaamassa sille varastosta löytyneitä ponikenkiä vaan ne oli liian isot. Pitää alkaa soittelemaan kengittäjiä läpi pikkuhiljaa!